Ylisen tarina

  • Ylöjärven Muisti

 Tämä www-sivu on kooste Yliseen alueen histo­riasta ja ensi­sijaisesti johdanto Ylöjärven Muistin koti­seutu­arkistoon, Topoteekkiin tallen­net­tuihin aineis­toi­hin. Kuvia ja doku­ment­teja on kerätty ja saatu useista eri lähteistä. Iso osa aineis­toista on jo tallen­nettu ja työ jatkuu. Kuiten­kin jo nyt, Topoteekista löytyy runsaasti Ylisen histo­riaan liit­tyvää mielen­kiin­toista aineis­toa mm. kuvia, lehti­leikkeitä ja muita tallen­teita.

Alku­sysäyksen Ylisen alueen kat­tavam­malle esit­telyl­le antoi Ylisen henkilö­kunnan asunto­lassa 1968-1997 asuneen ja keskus­laitoksella 1981-1985 työsken­nelleen Olli Kolkan 2024-2025 Ylöjärven Muistille toimittama aineisto­kokonaisuus.

Mittavan määrän aineistoa on toimit­tanut myös Kauko Peltomaa, joka työsken­teli Ylisen keskus­laitoksella 1970-2013. Peltomaan työura oli monipuolinen ja aineistoa sekä kokemus­peräistä tietoa kertyi runsaasti kunta­yhtymän eri toimi­aloilta. Hän teki töitä vajaa­mielis­hoitajana, ohjaa­jana, erityis­opet­tajana sekä toimi kunta­yhtymän koulujen johtaja­opettajana.

Ylisen tarina -sivut on julkaistu 16.10.2025 ja niitä päivi­tetään tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa 16.10.2025.

YLISEN TARINA – JOHDANTO

Ylinen sijaitsee Ylöjärvellä, Kaiharin kylässä. Ylinen muodostui v. 1769, jolloin kylä jaettiin isojaossa neljäksi taloksi. Vuonna 1916-18 Ylisen tulevan kartanon alueet osti teollisuusmies, johtaja ja insinööri Theodor Sommers. Hänen kuoltua 1925 jatkoi tilan ylläpitoa perikunta, kunnes sen isännäksi tuli Theodor Sommersin poika Erik Sommers. Vuonna 1954 Tampereen kaupunki osti tilasta n. 16,6 ha suuruisen alueen sillä olevine rakennuksineen. Ylisen keskuslaitoksen rakentaminen alkoi vuonna 1964 ja valmistuttuaan laitos toimi kehitysvammaisten kuntoutuskeskuksena vuoteen 2015 asti. Toiminnan päätyttyä alue laitettiin myyntiin ja ensimmäisen kaupan peruuntumisen jälkeen alueella on nyt (v. 2025) uusi omistaja. Työ on vasta alkanut, mutta jo nyt v. 2025 alueella on järjestetty tapahtumia, sinne on perustettu kahvila ja siellä on hoiva-alan yritystoimintaa. Tällä vauhdilla Ylisen historiaan saadaan kohta kirjoittaa uusi luku.

Kaiharin ja Ylisen alueesta kaksi vanhaa karttaa (Kansallisarkiston karttakokoelma).

Kaiharin ja Ylisen alueesta kaksi vanhaa karttaa (Lähde: Kansallisarkiston karttakokoelma).

YLISEN KARTANOA EDELTÄVÄ AIKA

Kaiharin kylässä oli 1500-luvulla kaksi taloa. Ne yhdistettiin vuonna 1610 yhdeksi tilaksi, joka lahjoitettiin vuonna 1650 rälssitilaksi paroni Hans Henrik von Tiesenhausenille (1628-1710). Lahjoitus kuitenkin peruttiin vuonna 1683. Tila oli vuodesta 1691 vuoteen 1768 jaettuna kahteen osaan ja vuodesta 1769 vuoteen 1916 neljään osaan: Seppälä, Alanen, Keskinen ja Ylinen. Tämä ryhmäkylä rakentui Vahantalahteen laskevan, pienen laskuojan varrelle. Pellot sijaitsivat rannassa ja laskuojien varrella. Vanhan kylätontin kohdalla on nykyään vain omakotitalo. Kylän talot siirtyivät pois ryhmäkylästä Alasta lukuun ottamatta 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Ylinen ja Seppälä sijoittuivat vanhojen kyläpeltojen laidalle. Torppia ei ollut vuonna 1700, eikä vuonna 1800, mutta vuonna 1900 niitä oli kolme. Tilasta on asutustoimintaa varten erotettu yksi lohkotila, käsittäen yhteensä 16 ha maata.

Lähde: Suomen kartanot ja suurtilat osa 3. Jutikkala, Nikander, 1945.

Ylisen suvun viimeinen isäntä oli Antipas Esaiaksenpoika Ylinen (1868-1908), joka isännöi tilaa v. 1890-1908, vaimonsa Hilda Wilhelmiina Aatuntyttären kanssa. Ylisen tila päätyi sittemmin pakkohuutokauppaan 28.12.1911, josta sen osti kauppias M. David Helin Pispalasta. Helin myi tilan insinööri Theodor Sommersille v. 1916.

Lähteet: Ylöjärven Muistin Topoteekki, lehtileikkeet. FB, Ylöjärvi vanhoissa kuvissa, Riitta Ihantola-Nummela.
Ylisen kartanon päärakennusta rakennetaan 1920-luvun lopulla (kuvan lähde: Armi Suhonen).

Ylisen kartanon päärakennusta rakennetaan 1920-luvun lopulla (kuvan lähde: Armi Suhonen, Topoteekki).

Sommersin perhekuva 1900-1910 (kuvaamo: Atelier Laurent, lähde: Vapriikin kuva-arkisto, käyttöehdot: CC BY 4.0).

Sommersin perhekuva 1900-1910 (kuva: Atelier Laurent, lähde: Vapriikin kuva-arkisto, käyttöehdot: CC BY 4.0).

YLISEN KARTANON AIKA 1916-1954

Ylisen tulevan kartanon alueet osti tamperelaisessa konepajayrityksessä osakkaana oleva ja Suomen Puuvillateollisuuden toimitusjohtajana toiminut insinööri Theodor Sommer vuosina 1916-18. Barokkiklassismia edustavat rapatut tiilirakennukset suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Päärakennus (1928), vilja-aitta, renkitupa ja muuntaja (1923).

Lähde: Jari Heiskanen, Kaiharin kylän kiinteistöselvitys.

Ylinen ja Sommers

Ylöjärven kaikkein huomattavampia tiloja on ollut Kaiharinkylän Ylinen, jonka tamperelainen insinööri Theoder Sommers perusti v. 1918 yhdistämällä kolme talonpoikaistilaa. Ylisellä ulotettiin hänen toimestaan koneistaminen kaikkia aloja käsittäväksi. Ensimmäisenä koko seudulla salaojitettiin ja kalkittiin. Väkilantoja käytettiin voimaperäisesti, mutta niiden ohella tuotiin peltojen höysteeksi kaupungista lantaa, jota kuljetettiin vesitse lotjalla. Eläinkanta oli kauttaaltaan valikoitua ja nuoria hevosia kasvatettiin myytäväksikin. Puutarha kasvihuoneineen oli laaja ja monipuolinen. Puutarhassa kasvoi mm. 500 omenapuuta. Navetta rakennettiin 50 lehmälle ja talli 12 hevoselle 1920-luvun alussa. Insinööri Sommersin kuoltua 1925 jatkoi tilan ylläpitoa perikunta, kunnes sen isännäksi tuli Erkki Sommers. Uusi päärakennus valmistui v. 1929. Myöhemmässä vaiheessa Ylisen alueita joutui asutusviranomaisten käyttöön ja päätilan osti ensin Tampereen kaupunki ja sitten Tampereen ja ympäristökuntainkuntainliitto, joka on rakentanut alueelle Ylisen vajaamielislaitoksen.

Lähde: K.A. Virtanen, Tamperelaisia maanviljelijöinä Ylöjärvellä. Tammerkoski-lehti 7-8, 1971.

Ylinen

Kaiharin kylässä, 10 km kirkolta ja 23 km Tampereelta. Omistajat v:sta 1930 Erkki Sommers ja puolisonsa Martta (o.s. Brummer). Ollut isännän suvulla v:sta 1916. Hänen isänsä Theodor Vilhelm Sommers (k. 1925) rakennutti suurimman osan tilan talousrakennuksista ja teetti salaojia. Pinta-ala 300 ha, josta puutarhaa 4, peltoa 56, viljeltyä laidunta 6 ja metsämaata 234 ha. Pellot epätasaisia savi-, suo- ja multamaita. Putkisalaojissa 20 ha. Rakennukset viljelysten keskellä. Päärakennus rak. tiilistä 1929. 50 lehmän navetta ja 12 hevosen talli rak. tiilistä 1921. Sähköpumppu nostaa veden. Sikala rak. puusta v. 1926, 500 kanan kanala rak. puusta 1932. Viljellään etupäässä rehuja. Karja LSK, siat SY ja kanat valk. leghorn-rotua. Hevosia 10, lehmiä 24 + nuori karja, 1 sonni, 5 sikaa, 400 kanaa, 5 yhteiskuntaa mehiläisiä. Karjan tuotanto v. 1933-34 3128 kg maitoa ja 121,7 kg voirasvaa. Rasvaprosentti 3,9. Parhaan lehmän tuotanto 4565 kg maitoa ja 178 kg voirasvaa (3,9 %). Puutarha: 400 omenapuuta, kasvihuone, jossa viljellään vihannes- ja kukkatavaraa. Kukkia ympäri vuoden saatavissa. Kuusivoittoinen havumetsä, jota hoidetaan suunnitelman mukaan. Sähkövalo ja -voima Keijärven Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, traktori ja "Tähkä" riihi.

Lähde: Ylöjärvi-lehti 14.12.1934.
  • Theodor Vilhelm Sommers (1866–1925)
    • Puoliso: Sylvia Vera Rosemaria Sommers (1875–1930)
    • Lapset: Katri Sylvia Cleveland (1900–1985), Mary Sylvia Ehrnrooth (1897–1976) ja Erik "Poju, Erkki" Sommers (1902–1965)
Lähde: www.geni.com
Ylisen kartanon päärakennus 1940-luvulla (kuvan lähde: Armi Säynäväjärvi).

Ylisen kartanon päärakennus 1940-luvulla (kuvan lähde: Armi Säynäväjärvi, Topoteekki).

TAMPEREEN KAUPUNGIN AIKA 1954-1961

Tampereen kaupunki osti v. 1954 tilanomistaja Erik Sommersilta Ylöjärven kunnan Kaiharin kylässä sijaitsevasta Ylisen tilasta n. 16,6 ha suuruisen alueen sillä olevine rakennuksineen. Sosiaalilautakunnan huolto-osasto on suunnitellut perustaa tilan päärakennukseen kunnalliskodin osaston, Kauppahinta oli 15 milj. markkaa.

Lähde: Ylöjärvi-lehti 5.11.1954.
Kaihari ja Ylinen, Ylisen palvelukeskus, toukokuu 2002 (kuva: Suomen Ilmakuva Oy).

Kaihari ja Ylinen, Ylisen palvelukeskus, toukokuu 2002 (kuva: Suomen Ilmakuva Oy).

Ylisen kartta vuodelta 1987.

Ylisen kartta vuodelta 1987 (kuva: Pirkanmaan erityishuoltopiirin tiedotteesta v. 1987).

YLISEN KESKUSLAITOKSEN AIKA 1961-2015

Ensimmäiset kehitysvammaiset tulivat Ylisen vajaamielislaitokseen 1961. Hoidettaville pyrittiin heti alusta asti järjestämään mm. sopivaa kuntouttavaa työtä.

Vuoden 1963 toimintakertomuksessa mainitaan, että laitokseen hankituilla kolmilla kangaspuilla kudottiin mattoa ja kangasta yhteensä 40 metriä ja että talonmies harjoitti muutamia poikia puutöissä. Samana vuonna henkilökunta rakensi vanhasta viljamakasiinista noin 100-paikkaisen kappelin. Hanketta tukivat eri yhteisöt ja yksityiset henkilöt lahjoituksilla, mutta henkilökunta suoritti rakentamisen talkootyönä. Tähän sitten päättyikin pienen laitoksen hiljaiselo.

Keskuslaitoksen rakentaminen alkoi vuonna 1964. Rakentamisohjelma jaettiin aluksi kolmeen rakennusvaiheeseen, joista ensimmäinen käsitti hallinto ja klinikkarakennuksen, talousrakennuksen sekä hoito-osasto 1:n, hoito-osasto 2:n ja asuintalo 1:n. Tähän vaiheeseen kuului myös vedenpumppaamon ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Rakennustyöt edistyivät siten, että peruskivi muurattiin heinäkuussa ja harjannostajaiset pidettiin lokakuussa.

Vuonna 1965 kuntainliiton nimi Ylisen vajaamielislaitoksen kuntainliitto muutettiin Ylisen keskuslaitoksen kuntainliitoksi.

Vuoden 1965 helmikuussa aloitettiin toisen rakennusvaiheen työt, joihin kuuluivat hoito-osastot 3, 5 ja sairaalaosasto.

Keskuslaitoksen rakentaminen jatkui vilkkaana aina vuoteen 1970 saakka, jolloin 5. rakennusvaiheeseen kuuluneet työt valmistuivat. Keskuslaitoksessa oli silloin paikkoja 457 ja asuntoja henkilökunnan käyttöön yhteensä 170.

Uusi laki kehitysvammaisten erityishuollosta tuli voimaan vuoden 1978 alussa, ja 1.3.1978 aloitti toimintansa Pirkanmaan erityishuoltopiirin kuntainliitto. Sille siirtyivät tehtävät, henkilökunta ja omaisuus lakkautetulta Ylisen keskuslaitoksen kuntainliitolta.

Kehitysvammahuollon palvelujen sisältöön uusi laki ei vaikuttanut, mutta se siirsi painopistettä edelleen avohuoltopalvelujen suuntaan ja sisälsi ajatuksen, että erityishuoltopiirin kuntainliitto voi suorittaa myös muita sosiaalihuollon tehtäviä kehitysvammahuollon ohella.

Lähde: Ylöjärven Sanomat 8.1.1988.

Ylisen laitoksen historiikkia

Aarre Torkkolan alias "nestorin" alkuperäinen käsin kirjoitettu "Ylisen laitoksen historiikkia". Aarre Torkkola (1928-2001) oli yksi Ylisen Keskuslaitoksen ensimmäisistä työntekijöistä.

Ylisen henkilöstölehti 1.12.2006

Johdannossa vt. kuntayhtymän johtaja Maarit Lähteenniemi-Pekkinen kirjoittaa: "Kuluva vuosi 2006 on Pirkanmaan sosiaalipalvelujen 45. toimintavuosi. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan tämä henkilöstölehti, johon on koottu tarinoita ja tapahtumia vuosien varrelta."

Lähde: Kauko Peltomaa
Ylisen asuntola 1970-luvun lopulla kuvattuna. Edessä Viitostalo.

Ylisen asuntola 1970-luvun lopulla kuvattuna. Edessä Viitostalo. (kuvan lähde: Olli Kolkka).

Elämää Ylisellä 1960-90-luvuilla

Tekijä Olli Kolkka.

Lainaus: "Tämä on epätieteellinen tarina entisen Ylöjärvellä sijainneen Ylisen keskuslaitoksen henkilökunnan asuntolan elämästä. Lähtökohtana ovat asuntolassa vuosina 1968-1997 asuneen, 1960-luvulla syntyneen, entisen asukkaan kokemukset. Siis henkilökunnan asuntolan asukkaan, ei hoitolaitoksen, kuten moni meistä sai kirkonkylällä käydessään kuulla. Ylisen henkilökunnan asuntola oli monella tavalla poikkeuksellinen asuinalue ja yhteisö. Sellaisia ei juuri enää ole. Niistä on tullut katoavaa kansanperinnettä. Lienee aika kirjata, mitä vielä siitä elämästä muistaa. Tarkentakoot muut, jos paremmin muistavat."

Valokuvia Yliseltä 2025.

Valokuvia Yliseltä 2025 (kuva: Olli Kolkka).

YLISEN KESKUSLAITOKSEN JÄLKEINEN AIKA 2015-2025

Kuntoutuskeskuksen toiminta päättyi vuonna 2015 kun toiminnot siirrettiin Nokialle. Alue laitettiin myyntiin ja ensimmäisen kaupan peruuntumisen jälkeen alueella on nyt uusi omistaja.

Valokuvia Yliseltä 2025

Kuntoutuskeskuksen toiminnan päätyttyä v. 2015, tilat jäivät tyhjilleen ja rakennukset pääsivät huonoon kuntoon.

Ylöjärveläinen lypsykarjatila yhteistyökumppaneineen osti tyhjilleen jääneen Ylisen kuntoutuskeskuksen

Uudella omistajalla Sammatin tilalla ja sen yrittäjällä Suvi Rajalalla on nyt suuria suunnitelmia keskuksen varalle.

Lähde: yle.fi
Kuvakooste (kuva: Ylöjärven Muisti)

Kuvakooste (kuva: Ylöjärven Muisti)

Löytyykö sinulta vanhoja valokuvia, ääni- tai videotallenteita, julisteita, esitteitä tai muita dokumentteja, jotka ilmentävät kaupunkia ja sen arjen historiaa, tallennettavaksi Ylöjärven Topoteekkiin? Ota yhteyttää. Katsotaan mitä sinulta löytyy ja sovitaan sitten, miten asiassa edetään.

Ylöjärven Muisti | Ylöjärven Muistin kotiseutuarkisto Topoteekki | Ylöjärvi-Seura ry